14.5.2013

Raindrops keep fallin' on my head

Palataan hetkeksi maanantaihin. Sellaiseen maanantaihin joka oli maanantaista maanantain, joka muistutti minua millaisia maanantaiden (?, onko se taivutettu oikein?) pitää olla. Touhukkaita.

Heräsin aamulla aikaisin. No en. Edelleenkin olen työtön opiskelija kevätlomallaan abivuonna, enkä herää aikaisin. Noin klo 11.30 raotin silmiäni ja tunsin auringon säteiden raiskaavan verkkokalvoni. Oli siis aika herätä.

Olin suunnitellut että maanantaina käyn lunastamassa syntymäpäivälahjani. Sellaisen korun, jotaolen tarkkailut viimeaikoina... Sain sen!

Rakkaaniosti minulle syntymäpäivälahjani viimeisen osan: hopeisen kaulaketjun, jossa riipuksena on hopeinen haukku.

Tältä se näyttää kaulassani:



Koira siksi, kun eläimet ovat niin kivoja. En tiedä minkä rotuinen tuo riipuksen haukku on, mutta se on silti koira, ja eläin, ja se riittää minulle. Eläinfiguurit ovat mielestäni hauskoja ja lapsellisia. Siksi tällaisen "aikuisen" kaulassa killuva koira on ihan höpöä. Mutta se on nyt minun haukkuni ja kannan sitä kaulassani säihkyen. Ja kiitollisena, kun minulla on niin ihana rakas.

Kultakaupasta suuntasimme rakkaani kanssa ravintolaan syömään. Oikeastihan meidän pitäisi säästää rahaa tulevaisuuden suunnitelmia ajatellen, mutta humputtelemme vain.  No ei nyt pari kympin pastaa ole niin suuri menetys. Kävimme hei ravintola Mamma Mariassa!!! Se on ihan paras paikka Lahdessa. Se on, ihan oikeasti, aito italialainen ravintola. Jenkilökunta on varmaan oikeasti kotoisin Italiasta. Tai niin voisi ainakin päätellä suomenkielen osaamisen perusteella. Henkilökunnan jäsenet huutelevat toisilleen ravintolan toiselta puolelta, juoksevat vaihtorahojen kanssa ympäri ravintolaa, ja jakavat pikkuasiakkaille tikkareita. Tunnen itseni aina kovin tervettulleeksi astuessani ovista sisään..

Ikäväkyllä Mamma Maria on aina ihan hemmetin täynnä. Suosittelen pöytävarausta. Ja toinen ikäväkyllä: en ottanut yhtään valokuvaa ravintolasta. Lupaan vielä joskus tehdä oikein super-katsauksen ravintola Mamma Mariaan.









Maanantaihini, joka muistutti minua perinteisestä maanantaista, sisältyi myös mm. mummolaa ja mutakakkua, vesisadetta ja suuri sammakko. Ja höpöttelyä rakkaani kanssa. Ja hieman naureskelua. Tai aika runsaasti itseasiassa. Ja vähän mököttelyäkin.

Tällaiset päivät ovat kivoja. Näitä lisää, kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti