Metsäretkellä

Silloin kun metsään haluat mennä, nyt, niin saatat yllättyä.

Jos sinulla on jaloissasi juuri kaksi tuntia sitten Citymarketista ostetut lenkkarit, ilma on hieman kosteaa ja utuista. Sinulla on lämmin ja metsässä on hiljaista. Mitä tunnet?

 

Jos suurin piirtein sattumalta törmäätkin vanhaan hautausmaahan. 

Mielisairaalan vanhaan hautausmaahan.

Hautakivillä on kukkia, jotka on tuotu sinne hiljattain. 

Ja sinä pelkäät uusien metsäkävelykenkiesi puolesta.

Ja puiden latvustossa lentää korppi, jonka musta vartalo on mustaakin mustempi.


Mitä tunnet?

Se oli sen arvoista

Sairastin jo kevätflunssani. Tiedättekö miksi?  No siksi.

Koska opinnäytetyön portfolio kaipasi kuvia itse työstä.

Iina. Iina on paras. 

Iina valmistui vaatetusalan ammattilaiseksi. Iina teki pari mekkoa. 

Oi katsokaa nyt niitä. Saumatonta, mutkatonta, puhtaan valkoista luomusta kaksin kappalein.

Ja minä sain lopulta kunnian toimia mallinukkena. Eräänä maaliskuisen kylmänä ja sumuisena lauantai-päivänä muutama tunti keimailua Tampereen vanhalla tulitukkutehtaalla, kipeäksihän siinä tuli. Mutta hieno kokemus. Hienoa oikeasti tajuta se, että jotkin ihmiset saavat jotain aikaan. Jotain kaunista.

Mutta Iina sai 3/3. Voittaja-Iina.

jy nou wat

im muuving



Mä oon niin vierivä kivi etten näköjään pysty asettumaan aloilleni kuin max. kymmeneksi kuukaudeksi. Muutan taas. With my love.

Meil tulee nyt tällai uusioperhe-kuvio. Kissalapset tulevat hyvin toimeen keskenään, joten kissaperheneuvolaa tuskin tarvitaan. Talouden kulut menee selkeästi puoliksi, sisustusta suunnitellaan yhdessä ja vanhemmat vastaavat lähinnä oman kissalapsensa kasvatuksesta. Toki vastuussa olemme aikuisina molemmista. Tai no katotaan ny, sen näkee sitten. #yolo

Onnea on tämä. Tämä kaikki on niin onnellista. En kestä. Ihan just halkeen.


Veikkaan, että tulee aika upea kesä asustellessani ihanan ihmisen kanssa Tampereen keskustassa, Ratinassa.


Kiitos. Palataan!