Kuinka ihana onkaan palaneettamme, joka tarjoaa meille jokseenkin suotuisat elinolosuhteet ja mahdollista jokseenkin mielekkään ihmiselämän. Kuinka inhottavaa on se tosiasia, että maailman hyvinvointi on jakautunut koko planeetalle hyvin epätasaisesti jakaen ihmiset, planeetan asukkaat, hyvin epätasaarvoisiin asemiin toisiinsa verrattuna.
Se tosiasia, että itselläni ei todellisuudessa ole minkäänlaista käsitystä huono-osaisuudesta, köyhyydestä tai luonnonkatastrofeista, silloin tällöin muistuttaa minua ajatuksissani nauttiessani hyvästä elintasostani, joka mahdollisti minulle matkan ulkomaille.
Matkustin rakkaimman ihmisen kanssa erääseen eurooppalaiseen pääkaupunkiin. Ihan tässä Suomen lähellä.
Matkustimme lentäen. En osaa arvioida ilman Google, millaiset hiilidioksidipäästöt pelkästään letämisemme sai aikaan. Muusta ruuan ja palveluiden kulutuksesta huolimatta.
On vaikea arvioida omien valintojen oikeellisuutta. Sitä juuri, miksi minä saan matkustaa, ja valtaosa maailman muusta väestöstä ei välttämättä koskaan poistu omasta kotimaastaan, sillä varaa ei yksinkertaisesti ole.
On vaikea arvioida myös sitä, miksen nauttisi tästä yhdestä ainoasta elämästäni, ja matkustelisi silloin tällöin.Tuskin koskaan saan tähän kysymykseen sitä oikeaa vastausta. Kukaan ei kerro minulle, miten minun pitäisi toimia.
Kuitenkin tein valintani varata lentoliput. Ja auttaa omilta osin hyväntekeväisyydellä ja muilla keinoilla, jospa ihmisarvo tällä planeetalla notkahtaisi tasapainoon.
Mutten haluaisi vähätellä sitä tosiasiaa, millaisen tunnelman matkustaminen saa ihmisessä aikaan.
Uuden kokeminen ja näkeminen. Uuden ilman ja uusien tuoksujen haistelu. Ehkä uuden puhekielen kuunteleminen. Uusien asioiden koskettaminen. Uusi paikka, uusi aika.
Se on jotakin sellaista, mistä en tahtoisi luopua. En tahtoisi luopua omasta osastani. Siitä että minulla on oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet. Ja niiden mukanaan tuomat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet.
Minulla on mahdollisuus auttaa ja vaikuttaa. Minulla on velvollisuus auttaa ja vaikuttaa. Minulla on oikeus vaikuttaa ja auttaa. Voin auttaa ketä tahansa, voin vaikuttaa lähes mihin tahansa. Se miten minkäkin asian tulkitsee, on tietysti toinen juttu.
Mutta kai yhden ihmisen päätös auttaa itseään ja avartaa omaa mailmankuvaa, rentoutua ja koke samalla jotakin jännittävää, on ihan validia?
Onko se?
