18.6.2013

Olin mökillä ja kaivoin matoja

Tosiaan, viime viikonlopun vietin kaukana arjesta. Olin rakkaani mökillä Sysmässä, Luhangassa, jossain siellä päin. Jaan tässä teille hieman matkakokemuksiani ja otoksia reissulta.

Putputtelimme Hilmalla, sellaisella paatilla Lahden satamasta Sysmään, Luhankaan, jonnekin sinne päin. Matka vei varmaan 7 tuntia, ja nukuin sen aikana kolmet päiväunet.

Puluja Lahden satamassa.

Pulut juttelee.

Rakkaani otti tatuoinnin tätä reissua varten.

Oli ensimmäinen kertani Hilmassa se. Jännitti. Oli "raju" aallokko, ja välillä luulin paatin uppoavan. Mutta vitsiähän se oli, ei
sellaisessa järvituulessa uppoa hevin soutuvenekään.  

Matka kulki läpi Vääksyn kanavan. Tuttua ympäristöä minulle. Siitä olen monet kerrat kulkenut läpi moottoriveneellä, mutten kertaakaan tuollaisella paatilla, kuin Hilma. Jännitti. Kanavassa oli hanhiperhe ja meistä räpsittiin kuvia. Päässäni minulla oli vaaleanpunainen huivi ja harteillani vaaleansininen farkkutakki. Ja naamalla irvistys. Näillä tuntomerkeillä tunnistatte minut kyllä kuvasta, jos sellainen esimerkiksi isänne kameran muistikortilta löytyy.



Hanhiperhe.

 Pysähdyimme Vääksyn satama-alueelle ruokailemaan. Siellä meitä odotti kammotttava näky:



Jonkun paatti oli uponnut. Kamalaa. Pelastuspartio yritti pelastaa paattia. En tiedä kuinka lopulta sitten kävi. "Saattoin jonkun juhannussuunnitelmat vähän muuttua".

Vesijärvi möyryää.


Jahuu, vähän kalansilmäpelleilyä.


 Loppumatka sujui mukavasti. Ei yhtään merisairautta. Tuuli tuiversi ja vaahtopäät möyrivät. Mukavaa oli. Ja niin kaunista. Leikimme hieman rakkaani uudella kalansilmä-objektiivilla.

Lopulta pääsimme määränpäähämme, Sysmään, Luhankaan, tai sinne jonnekin. Anoppi odottelikin meitä (minua, rakasta ja appiukkoa) laiturilla. Parkkeerasimme Hilman, saunoimme ihomme vereslihalle ja söimme sitten mahat täyteen makkaraa, ja joimme päämme täyteen Teerenpelin Lempi mustikkaa ja kävimme nukkumaan. Heko heko. Joku saattoi kokeilla kalaonneaansakin siinä vielä.


Seuraavana aamuna kaivoimme sitten matoja ja menimme ongelle. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä. Sääkin osui juuri sopivasti niin, että kun lähdimme soutamaan mökkisaaresta kohti autorantaa, tuuli yltyi ja kotimatka tuntui entistä leppoisammalta.



Sellainen oli se mökkireissu. Tämä päiväkirjakirjoitus painottui lähinnä Hilman matkalle paikasta Lahden satama paikkaa jossain Sysmässä tai Luhangassa. Mutta sellainen se olikin. Se matka vei yhden neljäsosan koko reissuun kulutetusta ajasta. Kivaa oli. Jussina uusiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti