21.7.2013

The city is my church

 Olen sanaton. Puhukoon tanssimuuvini puolestani.

Ensimmäistä kertaa elämässäni tietoisesti ja tarkoituksella ikuistin tuntemattomat ihmiset.

Olin työhaastattelussa. Hyhkyssä.

En ollut menossa minnekään, mutta matkustin silti.

Ostin.

Hoitolapsi.

Aioin voittaa kaikki.

Liikutuin.

Haaveilin.

Hemmottelin.

Sijoitin.

Sisustin.

Rakastuin.

Herkistyin.

En sanonut mitään.

Tanssin yksin, ainoastaan alushousut ja villapaita ylläni.



Ja pelastin hukkuvan pihtihäntäsen, jonka itse ensin aioin tappaa hukuttamalla vessanpönttöön, löydettyäni sen sängystä. Mutta en pystynyt siihen.

Ja nousin keskellä yötä kirjiottamaan tätä muistiinpanoa. Ja tämä on 100. muistiinpanoni.

Hyvää yötä/huomenta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti