... että mä en ole ollenkaan kirjoittanut tänne muistiinpanoa mun ompeluksista!
Kaikki alkoi kai sitten siitä, kun huomasin että painoni on noussut. Niin vain joskus käy. Että jos makaa kotona ja syö ihan vitusti. Silloin saattaa paino nousta.
Näin ollen eivät sitten kaikki vaatteet enää sopineetkaan ylleni. Kirpputoreilta olen vaatteeni ostanut varmaan kohta jo kymmenen vuoden ajan, mutta tässä kohtaa sitä nyt kaipasin sitten jotain uutta.
Jotain uutta ja pehmeää, turvallista. Väljää ja sellaista oman oloista.
Mummilta olen perinyt vihreän peukaloni, intohimoni ruokaan (heh vähempikin olisi riittänyt) ja ompelutaitoni. Toki koulussa onneksi opetettiin perustaidot, mutta jotain olen saletisti perinytkin.
Jatkan isoäitini jalanjäljissä ja toteutan ahkerasti olohousuja hänen kaavoillaan. Ne ei kiristä eikä purista. Siihen kaveriksi sitten semmonen saatanan iso collagepusero ettei vaan näy mahamakkarat. Kyllä kelpaa.
Kaiken kukkuraksi toteutan hyvin ankarasti oman tyylini lisäksi omaa agendaani: ostan kaikki kankaat kierrätettyinä.
 |
| Tekoturkki 3€ ja vuorikangas varmaan 2€. Myyn 666€. Tai en. |
Kyllähän sitä luulisi että Eurokangas ja muut kangaskaupat ovat ihan ympäristöystävällisiä ja myytävät tuotteet eettisiä ja niin edelleen. Ja niitä minä aluksi kokeilinkin ja hintaakin tuli kivasti. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tai en minä ainakaan tiedä.
Tampereella on helppo toteuttaa omia suunnitelmia, kun kierrätettyä materiaalia on kuluttajille tarjolla joka ilmansuunnassa. On kirppikset ja kierrätyskeskukset ja nettikaupat ja muut. Lähestulkoon heti jonkun idean synnyttyä, olen saanutkin jo materiaalit käsiini. Toistaiseksi.
Hauskinta (paskaa) tässä on se, etten oikeasti osaa ommella. Ei minulla ole alan koulutusta eikä edes tarpeeksi nuppineuloja. Homma on välillä sellasita räpellystä että.... isoäitini kauhistelisi.
Tavallaan kauhistelen, vienkö joltain oikealta ompelijalta uskottavuutta ja työtä esitellessäni sinne päin -ommeltuja kolttuja. Mutta niin kauan kun en tee tätä työkseni, homma on kai ihan ok?
Mutta kaiken olen saanut valmiiksi. Ja paljon oppinut. Ja säästänyt sievoisen summan rahaa uusiessani vaatekaappini sisällön valmistamalla vaatteeni kierräteyistä materiaaleista itse tekemällä.
Tämä on yksi niistä harvoista asioista, josta olen elämässäni ylpeä.
Ja tietysti, jos minäkin, niin miksi et sinäkin. Homman oppii nopeasti, ja vielä nopeammin, jos noudattaa ohjeita ja tekee alusta alkaen huolellisesti.
Tehdään yhdessä jotain parempaa.
Terkkuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti