22.8.2013

On kivaa olla taas elossa

On siis kiva kun on taas aikaa tällaiseen humputteluun. Saan lukea rauhassa lemppariblogejani ja saan päivittää omaanikin, ja ehdinpä ehkä muokata ulkoasuakin! Kivaa!

Se johtuu siitä että miä saan nyt olla rauhassa omassa kodissa ja saan käydä vielä samalla paikkakunnalla töissäkin!! 

Koti alkaa pikkuhiljaa muodostua ja asiat lutviutua, siispä kehtaan jo lisätä pari kuvaakin parin viikon takaa, vielä keskeneräisestä kodista.

Tässä ne tulevat:


Talo on rakennettu 1951 ja se on Alvar Aallon suunnittelema. Kaapinovenkahvakin sen kertoo.


Hieman on vielä tyhjää, mutta kyllä tämä tästä. Sitten seuraavassa asunnossa.

Rakas osti telkkarin. Sillä olemme tappaneet aivojamme jo monta päivää.

Kotimme paras paikka.

Hedelmäkulhossa perinteisiä suomalaisia hedelmiä; kiivi, omenapäärynä ja karambola.



Parvekkeella kasvaa puu.

Ja meillä ei ollut aluksi peiliä. Piti ottaa kuvia.

On tässä tapahtunut paljon muutakin. 

Menetin nimittäin neitsyyteni, festarineitsyyteni. Kävin elämäni ensimmäistä kertaa festareilla, ja se ensimmäinen festarini oli mielenvikainen Flow-festivaali. Olitko itse siellä? No sitten tiedät...


Kodin rakentaminen söi kukkarostani suurimmat setelit, joten minulla oli varaa vain perjantai-lippuun. Kauempaa en olisi kestänytkään. 


Festarilook- Killi ja goottimekko.



En kerro sen koommin, millainen iltani oli Iinan ja Killin kanssa Suvilahdessa. Se ilta jaaköön salaisiin kansioihin.

Mutta toinen elämäni huippuhetkiin lukeutuva ilta sijoittuu hieman halvempaan kohteeseen, dublinin kakkosen hanoille. 



Ne mimmit kyl tietää mikä meno siel oli, se miten meidän meikit levisi kun naama oli niin hiestä märkä ja kuinka kurkkuun sattui röökin polttaminen ja päähän aamulla sattui punaviinin suurkulutus. Mutta sen verran täytyy kertoa, että ne mimmit varas itelleen hotellihuoneen ja biletti aamuun asti. Iinalla oli lenkkarit, Saanalla vientiä, Elinalla rahaa ja kaikilla hyvä fiilis.

Onneksi pystyn hyvin kertaamaan kuluneiden viikkojen tapahtumat, sillä tärkeimmistä osa on talletettu puhelimeen. Onneksi puhelimeni selvisi likakaivoon sukelluksesta, sillä muuten ette olisi saaneet nähdä näitä tärkeitä kuvia. 


Kiitos taas sinulle elämäni, että annat minulle lisää kokemuksia ja laitat asiat järjestykseen siten että minun on helppo olla. Ja nyt elämäni pesee pyykkiä uudella pesukoneella. Eikö olekin hyvä elämä? No on!

 Terveisiä elämältäni.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti